Leo vaelteli nykyään entistä enemmän talossa, surullisena. Ehkä hän kaipasi rakasta vaimoaan - mutta Leon pitäisi jatkaa elämäänsä tuonpuoleiseen, sillä Rosakin on jatkanut elämäänsä.


Rosa ja Armas olivat onnellisia yhdessä. Heillä oli kaksi lasta, mutta Armas ei ollut biologinen isä. Hän olikin ilmoittanut haluavansa omankin pienen käärönsä, joka olisi kirjaimellisesti hänen omansa. Rosa lupasi miettiä asiaa, ja Armas päätti käyttää tunnit ennen töitä hyödyksi ja viettää laatuaikaa vaimonsa kanssa.


Koska molemmat kävivät töissä ja talossa oli pieniä lapsia, Dawsonien täytyi myöntää että apua kaivattiin. Tämä lastenhoitaja oli harvinaisen tietoinen töistä mitä piti tehdä - lastenhoito ja lisäksi hän leipoi ja kokkasi, sekä siivoili ja korjasi paikkoja. Ilmiömäisen hyvää työtä, Sointu Valtola!


Rosa vaihteli jatkuvasti tyyliään. Kampausta muutettiin, kokeiltiin uutta meikkaustyyliä, postimyyntipalvelu oli kovassa käytössä jne.. Olen muuten varmaan kokonaan unohtanut esitellä Armaksen o_O Noo mammonatavoitteinen joku.. ja hän on aika hyvä ruoanlaitossa. Kaikissa palkeissa on ainakin se muutama piste.


Ja tässä taas tyyli vaihtunut o.o *tykkään pomppia tyylistä toiseen* Hurmaava mussutuskuva, ei muuta virkaa ^-----^'


Ja tässä tyyli vaihtunut :-----) Rosa siirtyi laiskiaisvaiheelle. Niin tylsää odottaa potan vierellä kun Charlize yrittää oppia potan oikeaoppista käyttöä. Booooooooring!


Ja kun Rosa laiskotteli, kuka saikaan siivota jäljet u_u ?


Armaksen mielestä taaperot olivat kaikista ihanimpia simejä. Söpöjä pikkuapinoita. Hänkin tahtoisi ikioman. "Tiedätkö, Charlize? Sinä olet aivan mielettömän söpö." Charlize vain hymyili vastaukseksi.


Armaksen seurassa oli muutenkin mukava olla. Charlize mankui isähahmoltaan kävelyopetusta ja Armas kilttinä miehenä suostui. "No niin, tassua toisen eteen, tyttöseni", Armas ohjeisti hymyillen.


Charlize oli oppinut Armaksen avulla kävelemään ja lopulta myös pottailemaan. Enää puheopetus jäljellä, niin Charlizella on hyvät eväät elämään. Hyvin iloiselta pikkutyttö näytti, hän oli nimittäin...


..saanut ikioman lelulaatikon. Lempilelu oli ehdottomasti avaruusraketti, mutta hätätapauksessa tämä autokin kelpasi. "Hhihi!" Charlize kikatti ja jatkoi leikkiään.


Lastenhoitajankin mielestä Charlize oli hurjan söpö taapero. Charlize sai kaiken minkä toivoi. Ja jos ei suloisuutensa avulla, niin ärsyttämällä rääkynällään niin kauan kunnes sai mitä halusikin. Juonikas tyttö.


Tulipaloja sattui ties mistä syystä, mutta tässä tapauksessa aiheuttajana oli hella ja keskittymisen herpaantuminen. Onneksi palokunta kuitenkin saapui paikalle palovaroittimen ansiosta, no harm done.


Charlizen suloisuudesta voitiin olla montaa mieltä. Useimmiten pikkuapinamme kiukkuili Rosalle, mutta käyttäytyi kuin Herran enkeli kohdatessaan Armaksen. Rosa ärjäisi kiukusta ja turhautuneisuudesta ja laski Charlizen maahan. "Iltaruokaa on sitten turha odottaa!" Rosa uhkasi ja häipyi ovet paukkuen. Armas tuli katsomaan ja vei kehtoon toivottaen hyviä öitä. "Kauniita unia, nassikka. Älä ärsytä äitiä", Armas opasti.


Armas ja Dora tässä nauttimassa kumpikin omaa aamupalaansa. "Eikös sinun pitäisi huolehtia enemmän kunnostasi, Armas?" "Pitäisi ja pitäisi.. on niin kiireistä kotona ja haluan joskus herkutellakin", Armas puolustautui ja Dora söi täysjyvämuronsa loppuun. Ainakin hän sentään söi terveellisesti.


Pahoinvointi valtasi (ylläri ylläri) tyyliään jälleen muuttaneen Rosan aamuisin. Nytkin väänne vatsanpohjassa aamiaisen jälkeen oli saanut hänet lyyhistymään vessan kaakeleille. Ettei vain olisi..?


Koska iltaruoka oli Charlizelta eilen jäänyt väliin, hän halusi syötävää nälkäänsä. "Namii tuo äiti litää!"


Ovet avautuivat ja sulkeutuivat itsekseen, huoneissa oli kylmä, telkkari meni päälle ja pois omia aikojaan ja jopa soiva pinkki radotipu kilahteli ilman että kukaan koskikaan siihen.


Aivan näinä viime päivinä Rosa oli käynyt lääkärissä selvittämässä syyn pahoinvointiin. Syy oli kohdussa kasvava pieni Dawson. Kun maha tuosta vielä vähän pompahtaisi, saataisiin vaavin sukupuoli selville 8)


Kun puhumisenkin taito oli saatu opetettua pikkuapinallemme, oli aika kasvaa. Rosa sai kunnian puhaltaa kynttilät ja Charlize ihmetellä mitä se hassu äiti ilmeilee.


Charlizen hiuksia hiukan muotoiltiin ja uusia vaatteita sekä hennon värisiä meikkejä hankittiin. Charlize on kovin nätti kouluikäinen tyttö.


Nyt Doralla oli samanikäinen leikkitoveri - kukaan hänen luokaltaan kun ei oikein tuntunut ymmärtävän häntä. Charlize ymmärsi, ja ei kulunut kauaakaan aikaa kun heistä tuli parhaat ystävät.


Voi kun ne Dawsonin tytöt ovat kauniita! Tähän suloiseen ja nättiin sisaruskuvaan loppuu tämä osa (: Kommentointi olisi suotavaa!