Viime jaksossa siis Leo kuoli ( jos joku ei vielä tiedä; kärpästen hyökkäys ) ja Rosa jäi Doran kanssa tyhjän päälle. Nyt jäämme katsomaan, miten elämä jatkuu.


Leon kuoleman jälkeinen aika ei ollut helppoa. Rosa sai helpotusta Dorasta, jota sai rakastaa ja hoivata, mutta kun Dora oli leikkimässä tai nukkumassa, Rosa puhkesi itkuun. Leo oli ollut hänen elämänsä rakkaus - mutta hän ei saisi jäädä yksin.

KAHDEN KUUKAUDEN KULUTTUA


Rosa oli tavannut miehen, ja oli rakastunut. Selvästikin ukko oli impulsiivinen ja kosi Rosaa kahden kuukauden tutustumisen jälkeen. Rosa yllättyi, mutta suostui. Hän oli kovin rakastunut. Ja kukako tämä komistus on..? Muutama saattaa muistaa hänet ensimmäisestä osasta :-------)


Kihlausta juhlistettiin pikaisella lakanoiden lennätyksellä.


Suuren elämänmuutoksen jälkeen Rosa halusi uudistaa tyyliäänkin. Rosa ei halunnut vielä edes ajatella häitä - aivan liian pikaista, liian. Vaikka hän rakastikin suunnattomasti pientä posteljooniaan Armasta (sehän se ukko oli [ no shit sherlock o_o ] ), Leo kummitteli hänen mielessään.


..tosin Leo kummitteli hieman läheisemminkin kuin mielessä. Rosa järkyttyi pahasti, kun Leo ilmestyi pelästyttämään hänet miltei kuoliaaksi. Miksi Leo oli niin vihamielinen?

Kaiken tohinan keskellä Rosa oli unohtanut tärkeän asian; adoptiohakemuksen, joka oli lähetetty vielä silloin, kun Rosan ensimmäinen aviomies oli elossa. Viime viikolla perheeseen oli tuotu pieni käärö, tyttövauva Charlize, jolla oli aivan uskomattoman kauniit ruskeat silmät ja kalpea iho. Rosa rakasti pikkuista nassukkaa, vauvat olivat naisesta ihania. Hän halusi niitä lisää <3


Armas muotoili hiuksiaan hieman ja oli tyytyväisempi tähän lopputulokseen. Pikkuinen poninhäntä kun ei sopinut hänelle enää. Armas nautiskeli lämpimästä suihkusta, kunnes pomppasi pois. Hän tunsi kylmän ilmavirran kulkevan lävitseen. Ettei vain olisi Leo ..?


Charlizen vauva-aika vierähti nopeasti ohi ja Armas oli auttamassa häntä kasvussaan, kun äiti oli ansaitsemassa rahaa. Charlize piti kovin Armaksesta, tytöllä ei ollut ollut ikinä isää eikä äitiä. Aina vain sosiaalitoimiston tylsät tädit, jotka eivät saaneet vaavia millään iloiseksi. Armas tiesi keinot. Kutitus tepsi aina (: <3


Rosa ei halunnut siirtyä vanhukseksi hirveän paljon ennen Armasta, joten nautti onnistuneesti pari lasillista Elämän eliksiiriä. Rosa tunsi itsensä oitis paljon vetreämmäksi ja kulautti sitten alas kolmannenkin lasin..


Leo oli ilkeä kummitus. Ryhdistäydyhän nyt, hyvä mies! Rosa sentään rakastui sinuun lempeytesi ja sydämellisyytesi tähden.


Kahden taaperon hoito ei aina ollut mitään maailman mukavinta. Niinpä Armas aina välillä vajosi sohvan pohjalle ja veti pienet torkut.


Pienen muodonmuutoksen jälkeen Charlizesta kuoriutui oikein suloinen pieni tyttötaapero 8) Armas sai oikeuden letittää pikkuenkelin hiukset.


Juuri ennen kasvamista Doralle oli saatu opetettua (muistaakseni) kaikki taidot; pottailu, puhuminen ja kävely. Nyt oli pienen tyttösemme aika kasvaa!


..ja tämän näköisenä vessasta poistuttiin. Melko sievän näköinen lättänokka, eikö 8) ?


Rosa vaihteli vaatteita ja kampausta tiuhaan tahtiin, mutta rakkaus Armasta kohtaan säilyi. Itseasiassa niin vahvana, että ..


..15. toukokuuta vietettiin häitä. Charlize oli nukkumassa ja Dora missä olikaan, joten Armas ja Rosa avioituivat kahden kesken hääkaaren alla.


Armas syötti armaalleen (8'''D) hääkakkua. Rosa ei oikein tykännyt tavasta. Olihan vaarana se, että puku sotkeutuu kermaan!


Pian saatiin viettää hääyötä, jonka seurauksena on ehkäpä pikku tiitiäinen? Sen ja monta muuta asiaa saamme selville seuraavassa osassa.